Epilepsian hoito

Kun saat hoitoa epilepsiaan

Epilepsian hoito on oireenmukaista, mikä tarkoittaa, että tautia ei voida parantaa, mutta sen oireita voidaan hoitaa. Oireisiin kuuluvat muun muassa epileptiset kohtaukset.¹

Hoidon tavoitteena on lopettaa kohtaukset aiheuttamatta ikäviä haittavaikutuksia.¹ Kunkin hoidon hyötyjä on siis aina punnittava suhteessa haittoihin, kuten juuri haittavaikutuksiin.² Haittavaikutuksethan eivät saisi aiheuttaa pahempia oireita kuin itse kohtaukset.³

Milloin hoito on syytä aloittaa

Perussääntönä on, että hoito aloitetaan kahden provosoimattoman kohtauksen jälkeen, mutta yksikin provosoimaton kohtaus voi riittää, jos uusien kohtausten riskiä pidetään suurena.¹ Potilaista, jotka ovat saaneet yhden provosoimattoman kohtauksen, alle puolet saa uusia kohtauksia. Siksi on tavallista, että hoitoa ei aloiteta aivan heti. Tutkimusten mukaan toisen kohtauksen jälkeen kolmannen riski on vähintään 60 prosenttia.²

Joskus hoito on syytä aloittaa jo ensimmäisen kohtauksen jälkeen. Näin voi olla esimerkiksi silloin, jos uusien kohtausten riski on hyvin suuri. Sama voi tulla kyseeseen myös silloin, jos ensimmäisestä kohtauksesta on seurannut vammoja, kouristuksia ja tajunnan menetys ja haluat potilaana välttää vakavat seuraukset kohtauksen toistuessa. Ihmisillä voi olla erilaisia toiveita, ja ne on tärkeää ottaa huomioon lääkärin kanssa käytävässä keskustelussa ja hoitopäätöksissä.²

Milloin on syytä odottaa hoidon aloittamista tai olla aloittamatta hoitoa

Jos kohtaus on provosoitu eli ilmenee voimakkaasti provosoivissa olosuhteissa, epilepsiahoitoa ei tarvitse aloittaa. Hoidon aloittamista voi olla syytä odottaa myös, jos kohtaukset ovat olleet lieviä.²

Yksilöllinen hoito

Valitessaan juuri sinulle sopivaa lääkehoitoa lääkäri ottaa huomioon useita tekijöitä, jotka liittyvät epilepsiaasi, terveydentilaasi ja hoitoosi (ks. alla oleva faktaruutu). Lääkkeen valinta määräytyy kohtaustesi tyypin mukaan. Muita tekijöitä ovat ikä, sukupuoli, muut samanaikaiset sairaudet ja se, käytätkö muita lääkkeitä. Kuten edellä mainittiin, hoitoa koskevat päätökset tehdään yhdessä sinun kanssasi.²

Lisätietoja EPILEPSIASTA saat täältä >>

Mukautettu julkaisusta: Läkemedelsverket. Läkemedelsbehandling av epilepsi – behandlingsrekommendation. Stockholm: Läkemedelsverket; 2019

Lääkehoito

Epilepsiaa hoidetaan ensisijaisesti lääkkeillä. Jos lääkehoito ei tehoa, voidaan kokeilla muita menetelmiä.

Ennaltaehkäisevä lääkehoito

Epileptisten kohtausten hoitoon on olemassa yli 20 erilaista lääkettä, joilla kaikilla on hieman erilaiset vaikutukset ja haittavaikutukset.⁵ Lääkkeitä on tarjolla eri muodoissa, kuten tabletteina, murskattavina tabletteina, kapseleina ja nestemäisessä muodossa.⁶

Lääkkeet vähentävät aivojen sähköistä ärtyvyyttä, jolloin kohtausten todennäköisyys pienenee. Näillä lääkkeillä on siis ennaltaehkäisevä vaikutus, ja ne pienentävät kohtausten riskiä niin kauan kuin otat lääkettä.⁵

On tavallista aloittaa yhdellä lääkkeellä (monoterapia). Tämä riittää useimmissa tapauksissa kohtausten lopettamiseen. Jos kohtaukset kuitenkin jatkuvat ensimmäisestä lääkkeestä huolimatta, lääkäri voi päättää kokeilla toista monoterapiaa. Jos sekään ei auta, voit saada useiden lääkkeiden yhdistelmähoitoa.¹

Annos

Kun annettava hoito on valittu, on selvitettävä, mikä annos sopii sinulle ja olosuhteisiisi. Oikea annos vaihtelee yksilöllisesti, ja siihen vaikuttavat se, miten elimistö ottaa vastaan ja käsittelee lääkkeen, sekä epilepsian vaikeusaste. Tavoitteena on löytää annos, joka – jos mahdollista – vaikuttaa vain aivojen yliaktiivisiin hermosoluihin, ei muihin aivotoimintoihin tai muihin kehon osiin.²

Lääkkeen pitoisuus veressä määrittää, miten se vaikuttaa sinuun. Pitoisuus voi vaihdella yksilöllisesti, vaikka annos olisi sama.²

Tavoitteena on antaa mahdollisimman pieni annos, jolla lääke kuitenkin tehoaa. Näin myös haittavaikutusten riski pienenee. Annosta hitaasti nostamalla pyritään löytämään paras tasapaino, jossa vaikutus on riittävä mutta haittavaikutukset vältetään tai ne ovat mahdollisimman vähäisiä.¹

On tärkeää ottaa lääke säännöllisesti joka päivä, jotta lääkkeen pitoisuus veressä pysyy tasaisena. Tyypillisesti lääke otetaan kahdesti vuorokaudessa, joskus kolme kertaa vuorokaudessa. Jos unohdat ottaa annoksen, kohtausriski voi kasvaa. Kysy neuvoa lääkäriltä tai hoitajalta, jos olet unohtanut ottaa epilepsialääkkeesi.

Voi kestää jonkin aikaa, ennen kuin hoito alkaa vaikuttaa. On hyvä varautua siihen, että lääkettä on otettava melko pitkään, ennen kuin kohtaukset vähenevät.³

Lisätietoja lääkityksen noudattamisesta on jäljempänä olevassa laatikossa.

Haittavaikutukset

Useimmilla potilailla, jotka saavat lääkkeitä epileptisten kohtausten hoitoon, ilmenee vain vähän haittavaikutuksia tai haittavaikutukset ovat lieviä. Osalla haittavaikutuksia ei ilmene lainkaan. Mahdolliset haittavaikutukset ilmenevät usein hoidon alussa, ennen kuin elimistösi on tottunut lääkkeeseen.⁶ Niitä voi ilmetä kuitenkin myös paljon myöhemmin.

Haittavaikutuksia voi olla monenlaisia, ja kyseeseen voivat tulla esimerkiksi päänsärky, tasapainohäiriöt, huimaus, vapina, käsien tärinä, näköhäiriöt tai ihottuma. Väsymys, pahoinvointi ja/tai huimaus ovat yleisiä ensimmäisten hoitoviikkojen aikana. Haittavaikutusten riski pienenee, jos annosta nostetaan hitaasti. Mahdolliset haittavaikutukset häviävät yleensä jonkin ajan kuluttua.³

Kerro heti lääkärille, jos sinulla ilmenee vakavia haittavaikutuksia.³

Käynnissä olevan kohtauksen lääkehoito

Epileptinen kohtaus päättyy useimmiten itsestään muutaman minuutin kuluessa eikä aiheuta vahinkoa elimistölle. Liian pitkään kestäessään kohtaus voi kuitenkin olla haitallinen ja joskus jopa hengenvaarallinen. Rajaksi määritellään yleensä viisi minuuttia. Jos kohtaus kestää yli viisi minuuttia, sen lopettamiseksi voidaan tarvita muunlaista lääkitystä.⁵

Kohtaukset, joka eivät pääty itsestään, pyritään usein lopettamaan aivojen hermosolujen toimintaa vaimentavilla lääkkeillä. Joskus tällainen lääke voidaan antaa kotona, mutta joissakin tapauksissa se annetaan sairaalassa.³

Yli viisi minuuttia kestävät kohtaukset eivät aina ole hengenvaarallisia. Keskustele lääkärin kanssa omasta tilanteestasi ja siitä, millaisia kohtauksia sinulla ilmenee.

Haittavaikutukset

Väsymys, uneliaisuus ja huimaus ovat yleisiä tämän tyyppisen hoidon yhteydessä. Potilaalla voi ilmetä myös vapinaa, epäselvää puhetta tai päänsärkyä. Oireet häviävät yleensä muutaman tunnin kuluessa.³

Toimiiko lääkehoito?

Useimmat pääsevät kohtauksista eroon hoidon avulla, mikä koskee pääasiassa lääkehoitoa.⁷ Pitkän aikavälin seuranta osoittaa, että 65–85 prosenttia kaikista epilepsiapotilaista saavuttaa hoidon avulla pitkäaikaisen kohtauksettomuuden ja että noin 70 prosenttia heistä voi myös lopettaa lääkehoidon onnistuneesti.¹ Tällöin hoito lopetetaan pienentämällä annosta asteittain.⁵

Osalla hoitoa on jatkettava loppuelämän ajan.⁵

Joissakin tapauksissa epilepsia on kuitenkin niin vaikea, että kohtauksia ilmenee toistuvasti huolimatta tehokkaasta hoidosta.⁵ Arviolta noin 30 prosentilla kaikista epilepsiaa sairastavista on kohtauksia huolimatta järjestelmällisistä hoitokokeiluista.⁷ Jos olet kokeillut kahta eri epilepsialääkettä, jotka on valittu asianmukaisesti ja joita on otettu riittävinä annoksina, etkä silti pääse eroon kohtauksista, sinulla on niin kutsuttu lääkeresistenssi. Tällöin mahdollisuutesi päästä eroon kohtauksista muidenkaan lääkkeiden avulla ovat suhteellisen pienet.⁸

Yleisesti ottaen tärkein syy siihen, että lääkkeet eivät toimi, on heikko hoitomyöntyvyys.⁹ Hoitomyöntyvyydellä tarkoitetaan lääkkeiden ottamista lääkärin määräämällä tavalla (ks. jäljempänä oleva laatikko).

Hoito ja raskaus

Lääkitys on mukautettava hyvissä ajoin ennen raskautta, ja on erittäin tärkeää, että jokainen, joka haluaa tulla raskaaksi ja jolla on lääkitys epileptisten kohtausten hoitoon, saa tietoa kohtausten riskeistä raskauden aikana. Jotkin epilepsialääkkeet voivat aiheuttaa vaikeita sikiövaurioita.

Keskustele lääkärin kanssa hyvissä ajoin, ennen kuin yrität tulla raskaaksi.¹¹

Muut hoitomuodot

Lääkehoito tehoaa useimmilla potilailla, mutta ei kaikilla. Sen lisäksi tarjolla voi olla muita hoitovaihtoehtoja, kuten leikkaus, vagushermon stimulaatio, syväaivostimulaatio ja ketogeeninen ruokavalio.

Leikkaus

Leikkausta voidaan harkita paikallisalkuisessa epilepsiassa, jota on vaikea hoitaa lääkkeillä.⁵

Lisätietoja eri epilepsiatyypeistä saat täältä >>

Leikkausta edeltää laaja tutkimus. On muun muassa selvitettävä, mistä kohtaa aivoja kohtaukset saavat alkunsa, ja tutkittava aivojen toimintaa. Tähän käytetään erilaisia tutkimusmenetelmiä. Tavoitteena on selvittää, onko mahdollista poistaa kirurgisesti se osa aivokuoresta, joka aiheuttaa kohtauksia. Tämän jälkeen eri erikoisalojen asiantuntijoista koostuva tiimi arvioi tulokset ja tekee kokonaisarvion siitä, onko leikkaus mahdollinen.⁵ Jotta leikkaus tulee kyseeseen, leikkauskelpoinen alue on tunnistettava, ja leikkaus on voitava suorittaa turvallisesti vahingoittamatta tärkeitä toimintoja.¹² Tutkimusvaihe voi kestää kuusi kuukautta.⁵

Itse leikkaus voi kestää muutaman tunnin, ja potilasta pidetään sairaalassa noin viikon ajan leikkauksen jälkeen. Sen jälkeen edessä voi olla useiden kuukausien toipumisaika. Leikkauksen myötä monet pääsevät kokonaan eroon kohtauksista tai niiden määrä vähenee merkittävästi.⁵

Vagushermon stimulaatio

Vaikeasti hoidettavan epilepsian hoidoksi voidaan joskus tarjota vagushermon stimulaatiota (VNS).⁵ Menetelmä on ensisijaisesti liitännäishoito, ja sitä tarjotaan pääasiassa paikallisalkuista epilepsiaa sairastaville, joilla leikkaus ei tule kyseeseen.¹³ Menetelmässä pyritään vaikuttamaan aivoihin stimuloimalla (kaulan kautta kulkevaa) vagushermoa sähköimpulsseilla. Tämä tehdään asettamalla pieni paristokäyttöinen impulssigeneraattori/tahdistin solisluun alapuolelle. Ihon alla kulkeva johto välittää sähköimpulssit tahdistimesta kaulan vasemmalla puolella kulkevaan hermoon. Lääkäri voi ohjelmoida tahdistimen lähettämään impulsseja vaihtelevalla taajuudella ja voimakkuudella.⁵

On epäselvää, miten tämä vaikuttaa epileptikon aivoihin, mutta kohtausten lukumäärä vähenee noin puolella potilaista, joilla on kokeiltu VNS-hoitoa. ⁵

Syväaivostimulaatio, DBS

Syväaivostimulaatiota eli DBS-hoitoa voidaan harkita tapauksissa, joissa lääkehoito ei tehoa eikä leikkaus ole mahdollinen.¹² DBS-hoitoa käytetään muiden hoitojen, yleensä lääkkeiden, lisänä, ja sitä voidaan harkita henkilöillä, joilla paikallisalkuisiin kohtauksiin liittyy tajunnan tason häiriöitä.¹³ Tämän tyyppisissä kohtauksissa oireet voivat olla hyvin erilaisia, ja ne voivat saada alkunsa useista eri kohdista. Yhteistä niille on se, että ne leviävät aivoissa usein tarkoin määriteltyjen verkostojen kautta. Stimuloimalla näiden verkostojen solmukohtia sähköisesti voidaan vaikuttaa impulssivirtaan, mukaan lukien eteneminen ja kohtausaktiivisuus.¹²

Tässä kirurgisessa menetelmässä hypotalamuksen etuosaan (aivojen osa, joka käsittelee hermosolujen välistä tietoa) asetetaan kaksi elektrodia. Elektrodeihin johdetaan sähköimpulsseja tahdistinta muistuttavasta rasiasta, ja tarkoituksena on vähentää kohtausten määrää vaikuttamalla aivojen toimintaan. Toimenpiteen suorittavat neurokirurgit.¹³ Jos menetelmä osoittautuu tehottomaksi, elektronit voidaan poistaa.¹⁴

Ketogeeninen ruokavalio

Ketogeeninen ruokavalio voi olla vaihtoehto vaikeaa ja lääkeresistenttiä epilepsiaa sairastaville. Kyseessä on vakiintunut hoitomenetelmä, jota on tarjottu ensisijaisesti lapsille ja nuorille.¹³ Nykyään sitä tarjotaan kuitenkin yhä useammin myös aikuisille.⁸

Yleensä ruokavaliohoito täydentää olemassa olevaa lääkehoitoa, mutta joissakin tapauksissa se voi auttaa keventämään lääkehoitoa. Ketogeenista ruokavaliota on käytetty epileptisten kohtausten hoitoon jo yli sadan vuoden ajan, mutta hoidon tarkkoja vaikutusmekanismeja ei edelleenkään tunneta.⁸

Tarkkaan suunniteltu ruokavalio sisältää runsaasti rasvaa, kattaa päivittäisen proteiinitarpeen ja sisältää mahdollisimman vähän hiilihydraatteja.¹³

Ruokavalion tarkoituksena on saattaa elimistö nälkiintymistä muistuttavaan tilaan, jossa se alkaa muodostaa ketoaineita.⁸ Hajonneesta rasvasta muodostuvat ketoaineet kulkeutuvat kehon soluihin ja veri-aivoesteen läpi. Aivot voivat käyttää ketoaineita vaihtoehtoisena energianlähteenä¹³ (hiilihydraateista saatavan) glukoosin sijaan; glukoosi on aivojen ensisijainen energianlähde.¹⁵ Kun ketoaineita käytetään energiana, elimistössä käynnistyy useita prosesseja, jotka voivat vähentää epileptisiä kohtauksia. ⁸

Noin 10 prosentilla ketogeenisen ruokavalion aloittavista kohtaukset loppuvat, ja noin puolella niiden määrä puolittuu. ⁸

Ketogeeninen ruokavalio edellyttää hoitona ympäristön merkittävää tukea ja sitoutumista, mikä koskee niin perheenjäseniä kuin hoitotiimiä, johon kuuluu muun muassa ravitsemusterapeutti.⁵

Lisätietoja ketogeenisesta ruokavaliosta saat täältä >>

Kirjallisuusviitteet

1)    Läkemedelsverket
https://www.lakemedelsverket.se/globalassets/dokument/behandling-och-forskrivning/behandlingsrekommendationer/behandlingsrekommendation/behandlingsrekommendation-epilepsi.pdf (sid 4)
Julkaistu/Tarkistettu: 2019. Luettu: 18AUG2025.

2)    Neuro
https://neuro.se/diagnoser/epilepsi/behandling-vid-epilepsi/
Päiväämätön. Luettu: 21AUG2025. 

3)    1177/Läkemedel vid epilepsi
https://www.1177.se/undersokning-behandling/behandling-med-lakemedel/lakemedel-utifran-diagnos/lakemedel-vid-epilepsi/
Julkaistu/Tarkistettu: 09SEP2022. Luettu: 09SEP2025.

4)    ILAE (International League Against Epilepsy)/Epileptica
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/epi.17237

5)    1177
https://www.1177.se/sjukdomar--besvar/hjarna-och-nerver/yrsel-svimning-och-kramper/epilepsi/
Julkaistu/Tarkistettu:29AUG2022. Luettu:18AUG2025. 

6)    Svenska Epilepsiförbundet
https://www.epilepsi.se/om-epilepsi/behandling/behandling-lakemedel/
Päiväämätön. Luettu: 09SEP2025.

7)    1177 för vårdpersonal
https://vardpersonal.1177.se/kunskapsstod/vardforlopp/epilepsi/
Julkaistu/Tarkistettu:09JUN2023. Luettu: 05SEP2025.

8)    Epilepsiförbundet
https://www.epilepsi.se/om-epilepsi/behandling/ketogen-kost/
Päiväämätön. Luettu: 08SEP2025.

9) Läkemedelsboken
https://lakemedelsboken.se/generella-kapitel/rationell-lakemedelsanvandning/behandlingsplanen-och-uppfoljningen/#:~:text=av%20patienten%20sj%C3%A4lv.-,D%C3%A5lig%20f%C3%B6ljsamhet%20(compliance)%20%C3%A4r%20vanlig,sjukdomar%20s%C3%A5som%20epilepsi%20eller%20cancer.
Julkaistu/Tarkistettu:24SEP2024. Luettu: 05SEP2025.

10) EUPATI
https://toolbox.eupati.eu/resources/lakemedelsfoljsamhet/?lang=sv
Julkaistu/Tarkistettu: 08FEB2021. Luettu: 05SEP2025

11) Neuro
https://neuro.se/diagnoser/epilepsi/behandling-vid-epilepsi/
Päiväämätön. Luettu 09SEP2025.

12) Neurologi i Sverige
https://www.neurologiisverige.se/behandling-av-epilepsi-med-med-djup-hjarnstimulering/
Julkaistu/Tarkistettu:10DEC2015. Luettu: 09SEP2025.

13) Läkartidningen
https://lakartidningen.se/vetenskap/andra-behandlingsalternativ-vid-svarbehandlad-epilepsi/
Julkaistu/Tarkistettu:22MAJ2018. Luettu: 08SEP2025.

14) Akademiska sjukhuset, Uppsala
https://via.tt.se/pressmeddelande/3272565/akademiska-forst-med-djup-hjarnstimulering-vid-svar-epilepsi?publisherId=3235843
Julkaistu/Tarkistettu:15JAN2015. Luettu: 09SEP2025.

15) Livsmedelsverket
https://www.livsmedelsverket.se/livsmedel-och-innehall/naringsamne/kolhydrater/
Julkaistu/Tarkistettu:17JAN2025. Luettu: 09SEP2025.

Monet viitteet ovat ruotsinkielisiä ja peräisin ruotsalaisista lähteistä. Artikkelin tiedot on tarkistettu ja artikkeli hyväksytty Suomen näkökulmasta.

MAT-FI-0009-NP Mar 2026