Tietoa epilepsiasta
Epilepsia pähkinänkuoressa
Suomessa epilepsiaan sairastuu vuosittain 3 000 henkilöä. Heistä noin 2 200 on aikuisia ja 800 alle 15-vuotiaita lapsia. Suomessa on noin 60 000 epileptikkoa, joista 5 000 on lapsia.1 Epilepsia on yleisin vaikeista neurologisista sairauksista, jotka edellyttävät lääkärin hoitoa ja säännöllistä lääkitystä.1
Tämä on yleinen epilepsiaa käsittelevä teksti, joka on suunnattu ensisijaisesti aikuisille. Tulevassa tekstissä kerromme lisää lasten ja nuorten epilepsiasta.
Miten epilepsia toimii?
Epilepsiadiagnoosi edellyttää, että henkilöllä on ollut vähintään kaksi epileptistä kohtausta, jotka eivät ole johtuneet muista syistä, kuten kuumeesta, myrkytyksestä, lääkkeistä, vieroitusoireista, aineenvaihdunnan häiriöistä tai aivoihin kohdistuneesta iskusta.2
Epilepsiassa on kyse aivojen sähköisen toiminnan häiriöstä. Normaalitilanteessa hermosolujen stimulaation ja vaimennuksen välillä vallitsee tasapaino, jonka ansiosta aivot toimivat vakaasti. Epilepsiassa tämä tasapaino häiriintyy, jolloin jotkin hermosolut yliaktivoituvat ja lähettävät hallitsemattomia sähköisiä signaaleja.3-5
Mitä epileptikon aivoissa tapahtuu?
Aivoissa on muun muassa miljardeja hermosoluja. Monimutkaisissa verkostoissaan ne käsittelevät sähköimpulsseja ja ”keskustelevat” keskenään vapauttamalla niin sanottuja välittäjäaineita.3-4.
Hermosolun antaessa sähköimpulssin vapautuu tiettyä välittäjäainetta, joka vaikuttaa tiettyihin läheisten hermosolujen reseptoreihin (vastaanottajiin). Tällöin myös kyseisten hermosolujen sähköinen toiminta muuttuu.4 Näin hermosignaalit kulkevat eteenpäin hermosolujen välillä.
Välittäjäaineilla ja reseptoreilla on erilaisia tehtäviä. Joidenkin hermosolujen tehtävänä on esimerkiksi stimuloida sähköistä toimintaa, kun taas toiset toimivat päinvastoin ja vaimentavat sähköistä toimintaa. Nämä toiminnot ovat välttämättömiä, jotta ihminen voi esimerkiksi tuntea, ajatella, nähdä, kuulla ja liikkua.4-5
Kun aivot toimivat normaalisti, hermosolujen stimuloinnin ja vaimennuksen välillä vallitsee tasapaino.5 Epileptikolla tämä tasapaino on häiriintynyt. Tällöin jotkin hermosolut ovat yliaktiivisia, ja kun aivot eivät enää hallitse tätä yliaktiivisuutta, seuraa purkaus ja sitä kautta epileptinen kohtaus.4
Epileptiset kohtaukset
Epilepsian oireita ilmenee kohtauksen aikana ja jonkin aikaa sen jälkeen. Kohtausten välillä vointi voi olla aivan normaali.6 Itse sairaus voi kuitenkin vaikuttaa elämään laajemmin kuin pelkkinä kohtauksina.
Epileptiset kohtaukset voivat ilmetä eri henkilöillä hyvin eri tavoin. Kohtaukseen voi liittyä kouristuksia, henkilö voi menettää tajuntansa lyhyeksi tai pitkäksi ajaksi, lihakset voivat nykiä, tai kyseessä voi olla lyhyt poissaolojakso. Useimmilla epileptikoilla kohtaukset ovat aina keskenään samanlaisia, mutta osalla kohtausten tyyppi myös vaihtelee.4 Kohtauksen tyyppi riippuu siitä, missä kohtaa aivoja purkaus tapahtuu. 6
Epileptiset kohtaukset jaetaan yleensä yleistyneisiin ja paikallisalkuisiin kohtauksiin. 6
Yleistyneet kohtaukset
Yleistyneissä kohtauksissa kummankin aivopuoliskon sähköinen toiminta häiriintyy äkkiä samanaikaisesti, ja häiriö leviää nopeasti laajoihin osiin aivoja.7
Yleistyneet kohtaukset jaetaan yleensä seuraaviin muotoihin:
Tajuttomuus-kouristuskohtaus (ns. grand mal -kohtaus)
Tajuttomuus-kouristuskohtaus voi ilmetä jotakuinkin seuraavalla tavalla:
Hengitys lakkaa, huulet saattavat sinertyä hetkeksi ja henkilö menee tajuttomaksi. Koko keho jäykistyy, ja jos henkilö seisoo, hän kaatuu suin päin maahan. Kädet ja jalat voivat alkaa nykiä 10–30 sekunnin kuluessa. Kohtaus kestää usein noin minuutin, minkä jälkeen se on ohi.
Kohtauksen jälkeen henkilö herää vähitellen. Hän saattaa tuntea olonsa väsyneeksi, ja pää voi tuntua raskaalta. Olo on usein hämmentynyt, eikä henkilöllä itsellään ole mitään muistikuvaa kohtauksesta. Hän saattaa olla herätessään ahdistunut ja aggressiivinen, mikä on kuitenkin yleensä ohimenevää. Kohtauksen jälkeiset oireet voivat kestää muutamasta minuutista useisiin tunteihin. Kohtauksen aikana henkilö on saattanut purra kieltään ja/tai virtsata alleen, ja joskus käsissä ja jaloissa voi tuntua lihaskipua.6-8
Myokloninen kohtaus
Myokloninen kohtaus voi ilmetä jotakuinkin seuraavalla tavalla:
Henkilöllä on rajuja, lyhyitä lihasnykäyksiä yleensä käsivarsissa, toisinaan myös jaloissa tai päässä. Usein kehon molemmat puolet nykivät samanaikaisesti. Myoklonisen kohtauksen aikana henkilö on täysin tajuissaan ja voi kertoa siitä jälkikäteen. 6-7
Poissaolokohtaus
Tähän epileptiseen kohtaustyyppiin liittyy lyhyt tajunnan katkeaminen, ja se voi ilmetä jotakuinkin seuraavalla tavalla:
Henkilön tajunta katkeaa 5–15 sekunnin ajaksi. Hän keskeyttää tekemisensä hetkeksi, saattaa tuijottaa eteensä tyhjin katsein, vaikuttaa poissaolevalta eikä vastaa puhutteluun. Kohtauksen jälkeen henkilö ei yleensä ole lainkaan tietoinen kohtauksesta, sekavuutta ei ilmene eikä kohtaus vaikuta vointiin. Hän voi jatkaa välittömästi siitä, mihin oli jäänyt kohtauksen alkaessa. Hänestä saattaa tuntua siltä kuin olisi unohtanut, mitä hänen piti sanoa. Tällaisia kohtauksia voi ilmetä useita kertoja päivässä. 6-7
Kohtauksen pitkittyminen
Jos kohtaus kestää yli viisi minuuttia, jos henkilö ei herää kunnolla, kun kouristukset ovat ohi, tai jos kohtauksia on niin usein, ettei henkilö ehdi toipua niiden välillä, hänet on toimitettava välittömästi sairaalahoitoon.9
Tällöin jonkun lähellä olevan on soitettava hätänumeroon 112.
Paikallisalkuiset kohtaukset
Paikallisalkuisissa kohtauksissa toisen aivopuoliskon sähköinen toiminta häiriintyy paikallisesti.10 Paikallisalkuiset kohtaukset voidaan kokea eri tavoin, ja ne voivat näyttää hyvin erilaisilta. 6
Paikallisalkuinen kohtaus ilman vaikutusta tajunnan tasoon
Tässä kohtaustyypissä oireet voivat olla seuraavanlaisia:
Henkilö on hereillä ja saattaa kokea valoilmiöitä, kuten valopallon tai vilkkuvia valoja, epämiellyttäviä hajuja, kuuloaistimuksia tai lyhytaikaisia muistikuvia. Toisella puolella kehoa saattaa ilmetä nykimistä, puutumista tai pistelyä. 6,11
Auraksi eli esioireiksi
Näköön, kuuloon, hajuun tai kosketukseen liittyviä aistimuksia kutsutaan toisinaan auraksi eli esioireiksi. 6
Paikallisalkuinen kohtaus, joka vaikuttaa tajunnan tasoon
Tässä kohtaustyypissä oireet voivat olla seuraavanlaisia:
Aluksi henkilö saattaa olla tietoinen siitä, mitä tapahtuu. Kohtaus voi alkaa jonkin kehon osan nykimisellä tai auralla, minkä jälkeen oireet voivat levitä ja tajunnan taso saattaa heikentyä. Henkilö saattaa tuijottaa suoraan eteenpäin, näperrellä käsillään, irvistellä tai maiskuttaa huuliaan, eikä hän välttämättä reagoi puheeseen. Hän saattaa myös vaeltaa ympäriinsä. Kohtaus kestää yleensä pari minuuttia, minkä jälkeen tietoisuus palaa vähitellen. Palautuminen normaalitilaan kestää vain muutaman minuutin. Yleensä henkilö ei muista kohtausta, paitsi ehkä sen, mitä tapahtui aivan kohtauksen alussa. 6,11
Paikallisalkuinen kohtaus, joka vaikuttaa koko aivoihin
Jos paikallisalkuisen kohtauksen aktiivisuus leviää laajemmalle, se voi vaikuttaa koko aivoihin. Tällöin kohtaus muistuttaa lähinnä yleistynyttä tajuttomuus-kouristuskohtausta, mutta se alkaa paikallisalkuisilla oireilla. Tällaisen kohtauksen jälkeen henkilö saattaa joskus muistaa ensimmäiset oireet, jotka ilmenivät ennen tajunnan hämärtymistä. 6
Mikä laukaisee epilepsiakohtauksen?
Elämäntavat vaikuttavat siihen, miten epilepsia ilmenee. Hyvinvointia edistävät lääkkeiden ottaminen ohjeiden mukaan sekä säännölliset elämäntavat. Hyvinvointiin voi itse vaikuttaa esimerkiksi syömällä monipuolisesti, nukkumalla riittävästi ja harrastamalla liikuntaa.12
Epilepsiakohtausten riskiä lisäävät seuraavat tekijät: 8,13
riittämätön uni
kuume (infektio)
stressi
alkoholin, huumeiden tai tiettyjen lääkkeiden käyttö
lääkärin määräämän lääkityksen laiminlyönti.
Epilepsiakohtausten laukaisevat tekijät ovat usein yksilöllisiä. Naisilla esimerkiksi hormonaaliset tekijät (tietyt kuukautiskierron vaiheet tai raskaus) voivat vaikuttaa asiaan. Harvinaisissa tapauksissa vilkkuvat valot voivat laukaista kohtauksen, mutta vain harvat epileptikot (alle 10 prosenttia) ovat herkkiä vilkkuville valoille.8
Kunkin epileptikon on hyvä pyrkiä tunnistamaan tekijät, jotka laukaisevat kohtauksia.12 Kirjaamalla muistiin kohtausten ajankohdan ja sen, mitä teki ennen kohtauksia, henkilö voi tunnistaa kaavan yhdessä lääkärin kanssa.14 Näin on mahdollista valita elämäntavat, jotka pienentävät kohtausten riskiä. On kuitenkin myös tärkeää olla välttelemättä asioita, joista nauttii tai jotka tekevät onnelliseksi.8, 12-13.
Miksi henkilö sairastuu epilepsiaan?
Epilepsiaan voi sairastua missä tahansa elämänvaiheessa ja iässä.15,16 Suurin riski sairastua epilepsiaan on alle vuoden ikäisillä lapsilla ja toisaalta yli 65-vuotiailla. Useimpien tutkimusten mukaan epilepsia on hieman yleisempi miehillä ja pojilla kuin naisilla ja tytöillä, mutta ero on pieni.15
Epilepsian taustalla on erilaisia syitä. Yleisimpiin syihin kuuluvat geneettiset, synnynnäiset tai hankinnaiset aivovammat.16 Sairaus on jossain määrin perinnöllinen, mutta riski sen siirtymisestä lapsille on useimmiten hyvin pieni. Useimmilla epileptikoilla (noin 40 prosentilla) sairauteen ei löydy perimmäistä syytä.7,16 Lapsilla syy on yleensä tuntematon, eikä ole harvinaista, että epilepsia paranee.3
Kirjallisuusviitteet:*
1) Tietoa epilepsiasta, Epilepsialiitto
https://www.epilepsia.fi/tietoa-epilepsiasta/ Epilepsialiitto+1
2) Viss/Kunskapsstöd/Epilepsi
https://viss.nu/kunskapsstod/vardprogram/epilepsi
Julkaistu/Tarkistettu: 10.2018. Luettu: 09.7.2025.
3) Neuro/Symtom vid epilepsi
https://neuro.se/diagnoser/epilepsi/symtom-vid-epilepsi/
Päiväämätön. Luettu: 2.7.2025.
4) 1177
https://www.1177.se/sjukdomar--besvar/hjarna-och-nerver/yrsel-svimning-och-kramper/epilepsi/
Julkaistu/Tarkistettu: 29.8.2022. Luettu: 9.7.2025.
5) Ågrenska (Svårbehandlad epilepsi)
chrome-extension://efaidnbmnnnibpcajpcglclefindmkaj/https://www.agrenska.se/globalassets/agrenska.se/pdf/dokumentationer/01.familjevistelse-tga/svarbehandlad-epilepsi-2022-familjevistelse.pdf#:~:text=Ungef%C3%A4r%20tv%C3%A5%20tredjedelar%20av%20alla,epilepsi%20kan%20senare%20avsluta%20l%C3%A4kemedelsbehandlingen.
Julkaistu/Tarkistettu: 2022. Luettu: 2.7.2025.
6) 1177/Epilepsi
https://www.1177.se/sjukdomar--besvar/hjarna-och-nerver/yrsel-svimning-och-kramper/epilepsi/
Julkaistu/Tarkistettu: 29.8.2022. Luettu: 6.7.2025.
7) Internetmedicin/Epilepsi hos vuxna
https://www.internetmedicin.se/neurologi/epileptiska-anfallepilepsi-vuxna
Julkaistu/Tarkistettu: 1.3.2025. Luettu: 6.7.2025
8) Praktisk medicin
https://www.praktiskmedicin.se/sjukdomar/epilepsi-2/
Julkaistu/Tarkistettu: 7.7.2023. Luettu: 8.7.2025.
9) Hälsobyn/långvariga anfall
https://www.terveyskyla.fi/sv/hjarnhuset/hjarnsjukdomar/epilepsi/typer-av-epilepsianfall/langvarigt-epilepsianfall
Julkaistu/Tarkistettu: 11.1.2022. Luettu: 6.7.2025.
10) Hälsobyn/Generealiserinade anfall
https://www.terveyskyla.fi/sv/hjarnhuset/hjarnsjukdomar/epilepsi/typer-av-epilepsianfall/generaliserade-epilepsianfall
Julkaistu/Tarkistettu: 11.1.2022. Luettu: 6.7.2025.
11) Region Stockholm/Kunskapsstöd för vårdgivare
https://kunskapsstodforvardgivare.se/omraden/akut-vard/behandlingshandbocker/akut-internmedicin/neurologi---epilepsi/neurologi---epilepsi
Julkaistu/Tarkistettu: 12.2024. Luettu: 8.7.2025.
12) Hälsobyn
https://www.terveyskyla.fi/sv/hjarnhuset/hjarnsjukdomar/epilepsi/egenvard-vid-epilepsi/vad-innebar-egenvard-vid-epilepsi
Julkaistu/Tarkistettu: 11.1.2022. Luettu: 8.7.2025.
13) 1177 för vårdpersonal/Kliniskst kunskapsstöd
https://vardpersonal.1177.se/kunskapsstod/kliniska-kunskapsstod/epilepsi/?selectionCode=profession_primarvard
Julkaistu/Tarkistettu: 15.11.2021. Luettu: 8.7.2025.
14) Neuro
https://neuro.se/diagnoser/epilepsi/att-leva-med-epilepsi/
Päiväämätön. Luettu: 8.7.2025.
15) Läkartidningen
https://lakartidningen.se/klinik-och-vetenskap-1/artiklar-1/temaartikel/2018/05/epilepsins-orsaker-forekomst-och-prognos/
Julkaistu/Tarkistettu: 2018. Luettu: 2.7.2025.
16) 1177 för vårdpersonal/Epilepsi
https://vardpersonal.1177.se/kunskapsstod/vardforlopp/epilepsi/
Julkaistu/Tarkistettu: 09.6.2023. Luettu: 2.7.2025.
*Monet viitteet ovat ruotsinkielisiä ja peräisin ruotsalaisista lähteistä. Artikkelin tiedot on tarkistettu ja artikkeli hyväksytty Suomen näkökulmasta.
MAT-FI-0007-NP Dec 2025