Musiikki terapeuttisena hoitona

Musiikki koskettaa meitä, se on tiedetty aina. Monet meistä innostuvat popista, kanavoivat vihansa hiphopin rytmiin tai saavat lohtua kaihomielisen musiikin kauniista melodioista. Toisaalta eri ihmiset kokevat eri musiikinlajit eri tavoin. Mutta onko tieteellistä näyttöä siitä, että musiikin terapeuttiseksi koetulla vaikutuksella on todellista merkitystä?

Håkan Hellström aloittaa kappaleensa nimeltä Pure itsesi huuleen (Bit dig i läppen) osalla, jossa Gunnar Bjursell, ruotsalainen genetiikan ja biologian professori ja ruotsalaisen kulttuurilääketieteen tutkimuksen uranuurtaja, sanoo:

Jos kuuntelet musiikkia, joka todella vaikuttaa sinuun,
Huomaat, että sillä on suora,
Erittäin voimakas, lähes farmakologinen vaikutus
Melkein kuin ottaisi pillerin
Se voi antaa voimakkaan dopamiinipotkun
Ja sitten se ottaa vallan, ja siksi voi sanoa, että
Vahva musiikkikokemus voi vähentää kivun kokemusta.
Ja lieventää ahdistusta[1]

Toinen populaarikulttuurin esimerkki musiikin voimasta on Stranger Things -sarjan neljäs kausi. Hahmo Mad Max pakenee hirviö Vecnan aiheuttamaa psykologista transsia kuuntelemalla lempikappalettaan eli Kate Bushin Running up that hilliä, joka auttaa häntä keskittymään positiivisiin tunteisiin[2].

Itse asiassa musiikkiterapia on tieteeseen perustuva hoitomuoto, jota käytetään nykyään esimerkiksi masennuksen yleisten oireiden eli mielialan muutosten ja heikentyneen mielenkiinnon kokemuksen hoidossa[3].

Hoito käsittää istuntoja terapeutin kanssa, joka auttaa potilasta musiikin avulla ilmaisemaan ja kokemaan tunteitaan. Hoito voi olla ryhmä- tai yksilöterapiaa, ja se koostuu aktiivisista menetelmistä, kuten säveltämisestä ja improvisoinnista, jossa potilas sekä luo musiikkia että kuuntelee sitä[4].

Musiikkia terveydenhuollon välineenä käytetään myös kivun lievittämiseen ja aivohalvauksen kuntoutukseen. Se voi vähentää stressioireita, edistää oppimista ja mahdollisesti jopa ehkäistä dementiaa.[5] Viime aikoina on myös saatu tuloksia, jotka osoittavat, että erityisesti Mozartin K448 voi vähentää epileptisiä kohtauksia – lue lisää täältä.[6].

Musiikin voimaa kartoitetaan vähitellen tieteen maailmassa, mutta jo nyt on selvää, että se on merkittävä. Erään tutkimuksen mukaan esimerkiksi vauva tunnistaa jo kuuden kuukauden ikäisenä melodioita kuten Tuiki tuiki tähtönen, mikä osoittaa, että musiikillinen kyvykkyytemme on yhtä perinnöllistä kuin puhekykymme. 

FI2701NP Sep 2024

[1] https://www.dn.se/kultur-noje/hakan-hellstrom-ar-tillbaka-i-det-vanliga-igen/  Viimeksi vierailtu [2023-03-29]

[2] Duffer, R. Duffer, M. 2015-2022. Stranger Things. Viimeksi vierailtu [2023-03-29]

[3] https://www.cochrane.org/CD004517/DEPRESSN_music-therapy-depression  Viimeksi vierailtu [2023-03-29]

[4] https://medium.com/beingwell/music-therapy-stopping-seizures-with-mozart-ea07d1957a3b  Viimeksi vierailtu [2023-03-29]

[5] https://svenska.yle.fi/a/7-1277980  Viimeksi vierailtu [2023-03-29]

[6] https://medium.com/beingwell/music-therapy-stopping-seizures-with-mozart-ea07d1957a3b  Viimeksi vierailtu [2023-03-29]

[7] https://open.spotify.com/track/5T8EDUDqKcs6OSOwEsfqG7?si=c916fc5dd80a4cda Viimeksi vierailtu [2023-09-27]