Viisi myyttiä epilepsiasta

1) Kaikilla epileptikoilla on kouristuskohtauksia.

Väärin. Epileptiset kohtaukset voivat ilmetä monin eri tavoin. Kohtaukset voivat vaihdella lyhyistä ”poissaolojaksoista” (joita ympärillä olevat eivät välttämättä edes huomaa) lihasten nykimiseen tai kouristuskohtauksiin, joihin liittyy tajunnan menetys.^1–2

2) Vilkkuvat valot laukaisevat epilepsiakohtauksen.

Vain pieni osa (alle 10 %) epileptikoista on herkkiä vilkkuville valoille. Useimmilla kohtaukset johtuvat muista syistä, kuten stressistä, unen puutteesta tai hormonaalisista tekijöistä (tietyistä kuukautiskierron vaiheista tai raskaudesta).^1,3

3) Kohtauksen saanutta on pidettävä paikallaan, ja hänen suuhunsa on laitettava jotain.

Näin ei saa tehdä. Älä pidä henkilöä paikallaan äläkä laita mitään hänen suuhunsa!
Voit kuitenkin löysätä kaulan ympärillä olevia tiukkoja vaatteita, asettaa jotakin pehmeää pään alle, pysyä lähellä, kunnes kohtaus on ohi, ja puhua rauhoittavasti. Kun kohtaus on ohi, voit auttaa henkilön kylkiasentoon (hengityksen helpottamiseksi) ja tarjoutua auttamaan läheisten tai muun avun kutsumisessa. On myös hyvä pitää silmällä kelloa, jotta saadaan käsitys kohtauksen kestosta.¹

4) Epilepsia on harvinainen psyykkinen sairaus.

Epilepsia ei ole harvinainen eikä psyykkinen sairaus. Epilepsia on neurologinen sairaus, joka ilmenee vuosittain noin 3000 henkilöllä. Suomessa on nykyään noin 60 000 epileptikkoa. Epilepsia on yleisin vaikeista neurologisista sairauksista, jotka edellyttävät säännöllisiä lääkärikäyntejä ja lääkehoitoa.⁴

5) Epileptikko ei voi elää normaalia elämää.

Useimmat epileptikot voivat jatkaa elämäänsä lähes normaalisti.

Epilepsiaa ei voida parantaa, mutta epileptikon elämää voidaan helpottaa monilla erilaisilla hoidoilla. Joskus on kuitenkin tarpeen tehdä tiettyjä muutoksia. Esimerkiksi tietyt ammatit ja työtehtävät eivät sovi epileptikoille siksi, että kohtaus voisi aiheuttaa vahinkoa sekä epileptikolle itselleen että muille. Poissuljettuja ovat muun muassa ammattikuljettajan ja lentäjän ammatit sekä korkealla tehtävät työt esimerkiksi rakennuksilla. Toisinaan sairaus voi edellyttää työskentelyolosuhteiden mukauttamista.¹

Kirjallisuusviitteet:*

1) 1177
https://www.1177.se/sjukdomar--besvar/hjarna-och-nerver/yrsel-svimning-och-kramper/epilepsi/#:~:text=Det%20finns%20ocks å%20några%20saker,som%20du%20inte%20bör%20göra
(sid 1–2, 7, 11)
Julkaistu/Tarkistettu: 29.8.2022. Luettu: 27.2.2025.

2) Internetmedicin
https://www.internetmedicin.se/neurologi/epileptiska-anfallepilepsi-vuxna
(sid 3–4)
Julkaistu/Tarkistettu: 2.7.2024. Luettu: 27.2.2025.

3) Praktisk medicin
https://www.praktiskmedicin.se/sjukdomar/epilepsi-2/
(sid 1–2)
Julkaistu/Tarkistettu: 7.7.2023. Luettu: 27.2.2025.

4) Tietoa epilepsiasta, Epilepsialiitto
https://www.epilepsia.fi/tietoa-epilepsiasta/ Epilepsialiitto+1
Julkaistu/Tarkistettu: 18.11.2023. Luettu: 18.11.2025.

*Monet viitteet ovat ruotsinkielisiä ja peräisin ruotsalaisista lähteistä. Artikkelin tiedot on tarkistettu ja artikkeli hyväksytty Suomen näkökulmasta.

MAT-FI-0006-NP Dec 2025