Mitä hoitoja on saatavilla?
Epilepsiaa sairastavilla voi olla vain muutamia kohtauksia elämän aikana, kun taas toisten epilepsia on vaikeasti hoidettava, ja he saavat kohtauksia päivittäin.[2] Epilepsian kanssa elämisellä voi olla valtava vaikutus elämään, ja monesti epilepsia vaikuttaa sitä sairastavan elämänlaatuun.[3] Yleisin hoitomenetelmä on lääkitys.[4]
Hoito kohtauksen aikana
Suurimmassa osassa tapauksia epileptinen kohtaus loppuu itsestään muutamassa minuutissa eikä aiheuta haittaa elimistölle. Erityisille toimenpiteille ei ole tarvetta.
Kirurgia
Vaikeasti hoidettavaa epilepsiaa voidaan joissain tapauksissa hoitaa kirurgialla. Ennen leikkausta tehdään laaja tutkimus sen selvittämiseksi, mistä aivojen osasta kohtaukset ovat peräisin. Samalla varmistetaan, että leikkaus ei aiheuta komplikaatioita tärkeille aivotoiminnoille. Tutkimusten tuloksia arvioivat asiantuntijat, joilla on erilaista erityisosaamista. Voi kestää kauan, ennen kuin he päättävät, onko leikkaus mahdollinen vai ei. Leikkaus tekee monista ihmisistä täysin kohtauksettomia.[5] Aivoleikkauksesta voi olla hyötyä potilaille. jotka ovat kokeilleet useita epilepsialääkkeitä, mutta ne eivät ole vähentäneet tai estäneet kohtauksia. Epilepsialeikkauksia on erityyppisiä, ja sopivan valitseminen on aina yksilöllistä.[6]
"Vaikeasti hoidettavaa epilepsiaa voidaan joissain tapauksissa hoitaa kirurgialla."
Vagushermon stimulaatio (VNS)
Vagushermon stimulaatio on hoitomenetelmä, jota voidaan käyttää vaikeassa epilepsiassa, kun aivoleikkaus ei ole tehokas tai mahdollinen, tai jos epilepsia on lääkkeille vastustuskykyinen. Hoidossa stimuloidaan kaulassa sijaitsevaa vagushermoa sähköisillä impulsseilla, joilla vaikutetaan aivoihin ja hillitään epileptisiä kohtauksia sekä lievennetään niiden vakavuutta. Sydämentahdistimen kaltainen pieni laite istutetaan solisluun alapuolelle, ja ihon alla oleva johto siirtää sähköimpulsseja laitteesta kaulan vasemmalla puolella olevaan hermoon. Aivoihin saavuttuaan signaalit hidastavat hermosolujen toimintaa, mikä toivottavasti vähentää epileptisiä kohtauksia. Laite ohjelmoidaan yksilöllisesti lähettämään sähköimpulsseja vagushermoon säännöllisin väliajoin vuorokauden ympäri.
Vagushermon stimulaatio ei paranna epilepsiaa, eikä se yleensä estä kohtauksia kokonaan. Jos uskot, että VNS-hoito voisi auttaa sinua, keskustele epilepsia-asiantuntijan kanssa.
"Vagusnervstimulering är inte är ett botemedel mot epilepsi och stoppar oftast inte helt anfall från att inträffa. "
Vagushermon stimulaation (VNS) mahdolliset hyödyt:
Vähemmän kohtauksia – 6:lla 10:stä vagushermostimulaatiota saavasta henkilöstä kohtausten määrä puolittui.
Lyhyemmät/vähäisemmät kohtaukset
Parempi toipuminen kohtausten jälkeen
Parempi elämänlaatu
Mahdollisesti vähemmän epilepsialääkitystä.[7]
FI2698NP Sep 2024
[1] https://www.nhs.uk/conditions/epilepsy/treatment/ Viimeksi vierailtu[2023-02-23]
[2] https://www.hjarnfonden.se/om-hjarnan/diagnoser/epilepsi/ Viimeksi vierailtu [2023-02-23]
[3] https://www.efepa.org/living-with-epilepsy/ Viimeksi vierailtu [2023-02-23]
[4] https://www.nhs.uk/conditions/epilepsy/treatment/ Viimeksi vierailtu [2023-02-23]
[5] https://www.1177.se/Stockholm/sjukdomar--besvar/hjarna-och-nerver/yrsel-svimning-och-kramper/epilepsi/#section-36876 Viimeksi vierailtu [2023-02-23]
[6] https://www.epilepsy.org.uk/info/treatment/surgery/adult Viimeksi vierailtu [2023-02-24]
[7] https://www.epilepsy.org.uk/info/treatment/vns-vagus-nerve-stimulation Viimeksi vierailtu [2023-02-24]